tiistai 15. elokuuta 2017

Kesäni Wärtsilällä

Heippa taas!

Kolmas ja viimeinen blogipostaus. Aikaisemmat postaukseni voit käydä lukemassa täältä ja täältä. Kesään on mahtunut paljon uuden oppimista, paljon enemmän kuin mitä osasin kuvitellakkaan. Työtehtäväni ovat olleet monipuolisia; olen päässyt tekemään mm. yleistä toiminnan kehitystä, dokumentaatiota, viranomaispapereita sekä myyntiin liittyviä materiaaleja. Tehtävät ovat olleet luonteeltaan esimerkiksi selvitystehtäviä, viranomaispapereiden sarjatuotantoa ja tiedostojen käytettävyyden parantamista.

Kesän aikana olen saanut lisää motivaatiota opiskeluun, ja samalla on selkeytynyt mitä aihealueita haluan opiskella vielä lisää. Myös urasuunnitelmat ovat selkeytyneet kesän aikana. Työntäyteisen kesän jälkeen on varmasti mukavaa vaihtelua päästä opiskelemaan ja harrastamaan opiskelijajärjestötoimintaa. Lomaahan en ole pitänyt ollenkaan sillä työsopimukseni on lähes neljän kuukauden mittainen. Syyskuussa on kuitenkin tiedossa pari ulkomaanreissua joten hieman pääsen lomailemaan vaikka hoidankin opintoja samalla.
Wärtsilän sponsoroima Seabin –meriroskis Aurajoen vierasvenesatamassa. Aurajoen ruskea väri ei johdu likaisuudesta vaan maaperän savisuudesta. Lisää tietoa Seabin Projectista täältä.
Kesän aikana myös Turun kaupunki on tullut tutummaksi. Vielä toukokuun puolella kaikki oli uutta, oli uudet työt ja uusi kaupunki, mutta kesän edetessä täälläkin on alkanut tuntea olonsa kotoisaksi. Suosittelen lämpimästi hyppäämään pois mukavuusalueelta ja muuttamaan vieraalle paikkakunnalle kesätöiden perässä! Töiden jälkeen riittää tekemistä kun tutustuu uuteen kaupunkiin ja tarkkailee kaupungin vilinää.

Esimerkkinä Turun vilinästä voisin kertoa merenkulkualaan liittyvästä tapahtumasta. Heinäkuussa 20.-23. päivä The Tall Ships Races oli Turussa, ja tapahtuma tulee todennäköisesti olemaan Suomi100-juhlavuoden suurin yleisötapahtuma reilulla puolella miljoonalla kävijällään. Viikonloppu oli itseasiassa ainoa Turussa kesän aikana viettämäni viikonloppu. Ehkä täällä olisi voinut viettää useammankin viikonlopun, mutta koska Turun kämpillä minulla ei ole kunnollista keittiötä ja tilaakin on aika vähän, olen yleensä majaillut viikonloppuisin muualla. The Tall Ships Races on siis erityisesti nuorten purjehtimiseen kannustava tapahtuma jossa kisataaan purjelaivoilla kaupunkien välillä. Joka neljäs vuosi kisataan Itämerellä, ja Turun tapahtumaisännyys oli viides tapahtuman yli 60-vuotisen historian aikana.
The Tall Ships Races 20.-23.7.2017. Upeita purjealuksia koko Aurajoen matkalta, mm. oikealla punamastoinen Sedov, yksi maailman suurimmista purjelaivoista.
Wärtsilästä työnantajana on tullut oikein positiivinen kuva näin kesätöiden perusteella. Kiinnostus merenkulkualaan yleensäkkin on lisääntynyt kesän aikana. Meidän pienessä Catalyst Systems –yksikössä kehitetään toimintatapoja jatkuvasti, joka on mielestäni hieno juttu.

Työpäivät alkavat käydä vähiin, mutta vielä kolmen viikon ajan majailen pääasiassa Turussa. Viimeisellä työviikolla on vielä edessä Turun toimiston kesäpäivät saaristossa, odotan innolla! Viimeisten viikkojen aikana minut voi kuitenkin jo bongata koululta silloin tällöin opintoneuvojan tehtävien parissa. Vastaan mielelläni kysymyksiin tehtävistäni Wärtsilällä tai jos on jotain muuta mielen päällä, aina saa vetäistä hihasta! 

Tämä on tosiaan tämänvuotisen YKIläiset kesäduunissa -blogin viimeinen blogiteksti, kiitokset kaikille mukana olleille yrityksille sekä erityisesti lukijoille. Toivottavasti blogi on selkeyttänyt ajatuksia mahdollisista työtehtävistä, kesätyöpaikoista ja urasuunnitelmista. Omasta puolestani erityisesti kiitos Wärtsilälle ja Catalyst Systemsille ikimuistoisesta kesästä!

- Kaisa

Mielipiteet ovat omiani eivätkä edusta työnantajani näkemystä.

perjantai 11. elokuuta 2017

Viimeiset kesäduunikuulumiset Yaran Ukin tehtailta

Heissan elokuulle!

Hui, kalenteri jo käännettiin elokuun puolelle, mikä saattaa muistutella monelle jo tulevaa koulun alkua. Itsellä vielä edessä useampi viikko kesätöiden parissa Yaralla eikä koulun penkki enää kutsukaan. Heinäkuu oli kyllä meidän toimiston puolella, josta oma työpiste löytyy, todella hiljaista. Välillä saattoi olla lähes yksinään alakerran toisessa päädyssä koneen äärellä. Pikkuhiljaa kovin lomakausi taitaa alkaa kääntyä laskuun ja huoneet täyttyvät takaisin. Koska tuotanto ja materiaalivirrat kuitenkin koko ajan pyörivät, ei kaikki alueet sentään tyhjinä ole ja tarvittavat limitykset miehistöissä on havaittavissa. Viikot tuntuvat kuluneen nopsaa viime kirjoituksesta ja välillä pitkä viikko maanantaina tuntuu huvenneen perjantaihin päästessä kovinkin vauhdilla.

Aamu lähtee joka päivä käyntiin kahvilla ja puurolla.

Työkuviot ovat osittain pysyneet samana, mutta lisääkin on tehtävää tullut, mikä tuo tietysti vaihtelua. Viime viikot ovat kuluneet mainitsemani henkilönsuojainprojektin parissa, jossa omaa osaamista, tiedon käyttöä ja ideointia haastetaan. Odotan kyllä lopullista toteutusta ja viimeisiä silauksia. Käännöshommat näyttävät loppusuoraa omalta kantilta ja toivottavasti muutama uusi sana on jäänyt takataskuun. Kuuluessani HESQ-osastoon toivoin saavani laaja-alaista näkökulmaa eri osa-alueille ja loppuajalla saankin nyt perehtyä myös laatupuolelta meidän laboratorioon liittyvään työjuttuun. Excel-kikkailuja saattaa tulla päivän ohjelmaan..

Nyt olen myös pitänyt maanantaisin kollegojeni lisäksi turvallisuusperehdytyksiä. Vaikka aluksi aina esiintyminen aiheuttaa epäröintiä ja pohdiskelua sen sujumisesta, huomaa selkeästi, että vain tekemällä asioista voi selvitä. Nyt muutamien kertojen jälkeen, ei uusien tai vähän tuttujenkin ihmisten eteen meno ole niin iso juttu. Koulutuskokemus on varmasti kaikille hyväksi ja sen kautta oppii paljon uutta itsestään. On myös ollut kiva oppia itsekin asioita kouluttaessa; omat taidot kehittyy sekä aina tuntuu oppivan lisää perehdytettävistä asioista.

Kävin katsastamassa vähän miltäs meidän saari näyttää mereltä päin katsottuna.

Vaikka mulla työt vielä jatkuvatkin, on tämä viimeinen blogiteksti mun näppiksiltä. Varmasti vielä paljon kerkiän loppuaikanani tekemään, mutta paljon työtunteja on jo takanakin. Säiden puolesta tuntuu ettei kesä vielä olisi oikein alkanutkaan, mutta alkaa syksyn tulosta jo moni asia muistuttamaan. Oikein mukava oli päästä kirjoittelemaan omasta kesästä ja kuulumisista tänne blogin puolelle ja kirjoittajana oli myös hauska lukea toisten ykiläisten tekstejä. Toivottavasti saitte hyviä lukuhetkiä ja ehkä vinkkejä siitä, mitä kesätyösi voisi sisältää ja mikä just sua kiinnostaa. Omalle kohdalle kesä toi paljon uutta. Lähdin aivan tuntemattomaan kaupunkiin uuteen kesätyöpaikkaan, jossa pääsin kansainvälisen mutta myös paikallisesti vahvasti näkyvän yrityksen toimiin mukaan. HESQ-osastolla näki konkreettisesti sitä, mitä opinnoissa on ollut esillä ja asioiden todellista käytäntöä.

Tähän muutama kesän aikaisista erilaisista jutuista työssä seisakki, rakennustyömaita, perehdytystä, translate, ohjaamo, satamatoimintoa, kierreportaita, DUO, ammoniakkisäiliön sisäpuoliset tilat, kuljettimia ja lisää kuljettimia, ruuma, puhallutukset pyörän selästä, suojaimia, pulse, turvallisuusteltta, eka kerta lannoitevarastossa, piipussa sekä monta muuta listan ulkopuolista asiaa arkipäiviltäni. Varmasti loppuaika täällä sujuu ja työtkin aikanaan päättyvät. Kiitokset tyypeille tänne!

Huikeaa loppukesää kaikille lukijoille!! Hihkaise ihmeessä perään, jos jokin jäi askarruttamaan.

Tästä on hyvä jatkaa uusiin haasteisiin. :)

-jossu

perjantai 4. elokuuta 2017

Loppukesän mietteitä polttoainevarastolla

Moi taas kaikille!

Heinäkuu on ehtinyt alta pois nopeammin kuin osasin kuvitella, ja töissä on tullut tehtyä paljon monenlaista. Luolan pesu saatiin loppuun ja nyt olen päässyt näyttämään trimmeriä pihan heinikolle. No sanon heinikolle, mutta tosiasiassa kasvusto on ollut paikoin melkoista viidakkoa. Heinäkuun aikana polttoaineajoja ei ole ajettu aivan samaa tahtia kuin muutoin, ilmeisesti lähinnä kuljettajien lomien takia. Siispä pihatöillekin on ollut aikaa. Toisaalta lomat ovat näkyneet varastolla myös niin, että vähän aikaa varastolla ei ollut hommissa muita kuin minä ja pomoni Visa. Tällöin hoidin käytännössä lomailevan operaattorin hommia, joten olen saanut lisää vastuuta. Hommissani on ollut hienoa, että olen oppinut sen verran paljon varaston laitteista ja toiminnoista, että pystyn normaalitilanteessa tarvittaessa pyörittämään koko varaston toimintaa yksin. Muutamaan otteeseen tällaisia tilanteita on ollutkin, että olen ollut ainoana paikalla. Muuten pienessä yksikössä työskennellessä mielestäni parasta on se, kuinka monipuolisia työtehtäviä siellä pääsee tekemään. Jokaiseen hommaan ei ole omaa työntekijää, joten pitää tehdä vähän kaikkea. Omiin hommiini kuuluu säännöllisesti kuljetusten valvontaa, laitteiston operointia ja sen kunnon tarkkailua, laatunäytteiden ottoa ja käsittelyä, tietojärjestelmien käyttöä mukaan lukien kuljetusten suunnittelua sekä mainitsemiani puhdistustöitä pihalla. Vaikka perusmalli päivälle onkin varsin yksinkertainen, tuntuu että kahta samanlaista päivää ei ole vielä ollut.

Poistamassa aidan päälle kasvavia oksia varaston aidan ympärillä

Tässä eräänä päivänä sain myös hieman poikkeavan tehtävän. Minun piti kuljettaa erään säiliön pohjalta otetut pari näytettä keskuslaboratorioon Porvoon jalostamolle Kilpilahteen. Se oli mukava reissu, johon kului lyhyiden pysähdysten kanssa käytännössä koko työpäivä. Kävin jalostamolla jo kerran aiemminkin Nesteen kesäharjoittelijoiden kesäpäivän yhteydessä. Se oli virkistyspäivän tyyppinen tapahtuma, jossa tuotiin kesäharjoittelijoita yhteen, luotiin ryhmähenkeä, tutustuttiin toisiimme, saatiin lisätietoa jalostamon organisaation toiminnasta, ja nautittiin kauniista kesäpäivästä. Saimme siellä kiertoajelun jalostamolla, ja sen jälkeen oli ohjelmassa tiimiaktiviteetteja, päivällinen, saunomista ja muuten vaan mukavaa yhdessäoloa. Oli hienoa, että tuolle päivälle sattui erityisen kaunis sää, mikä on ollut tänä kesänä aika poikkeuksellista. Oli myös mukava tavata siellä pari YKIläistä tuttua, jotka ovat myös Nesteellä kesäharjoittelijoina.

Firman paku Porvoon jalostamon pihassa

Palatakseni takaisin työtehtäviini polttoainevarastolla olen viettänyt mielestäni varsin mukavan ja antoisan kesän näissä hommissa. Matkan varrelta on tarttunut mukaan reilu annos kokemusta ja varmuutta työnteossa, ja olen myös oppinut paljon. Paikallisella tasolla olen tietysti oppinut käyttämään varaston laitteita ja ymmärtämään varaston toimintaa, mutta on myös asioita, joista on hyötyä muuallakin. Tämä on ollut ensimmäinen työpaikkani, jossa on kiinnitetty paljon huomiota työturvallisuusasioihin, ja olen mielestäni oppinut asennoitumaan työtehtäviin paremmin myös turvallisuuden ja työn laadun näkökulmasta. Varastolla ei ole paljon normaalitilanteessa vaarallisia asioita, mutta tarkkaavaisuutta vaativia tehtäviä on paljon, ja huolimattomuudella voisi olla pahimmassa tapauksessa merkittävät taloudelliset vaikutukset, ja päästötilanteissa myös ympäristöhaittojen mahdollisuus olisi olemassa. Olen myös oppinut paljon uutta eri polttoaineista ja niiden käsittelystä, ja teoriatasolla on tullut tutustuttua myös jalostamon toimintaan ja sen komponentteihin.

Organisaation perehdytysohjelman kautta olen oppinut aika paljon Nesteestä yhtiönä, sen tuotteista ja toiminnasta ja öljynjalostuksen haasteista. Lisäksi on ollut mielenkiintoista keskustella polttoainekuskien kanssa. Heiltä olen saanut käsitystä muun muassa huoltoasemien toiminnasta, polttoaineiden kysynnän vaihteluista, polttoaineiden käsittelyyn liittyvistä laitteista sekä tietysti autoista. Näitä asioita hieman ajateltuani, olen jälleen huomannut, että perinteisillä öljyteollisuuden tuotteilla on valtava merkitys yhteiskuntamme toiminnassa. Verrattuna kaasuun ja sähköön nestemäisten polttoaineiden suurin etu on niiden helppo käsiteltävyys sekä se, että niitä voidaan varastoida hyvinkin pitkiä aikoja.

Tämä teksti julkaistaan viimeisen työpäiväni jälkeen, joten kun luette tätä tekstiä, olen jo siirtynyt lomalle.

Pitäkäähän kivaa vielä sen aikaa mitä kesästä on jäljellä!

- Niklas